tiistai 28. lokakuuta 2014

Pienelle pojalle

Ystävämme saivat reilu viikko sitten pienen ihanan pojan.
Ompelin vastasyntyneelle jumpsuitin sekä pöksyt
jotka malttamattomana laitoin jo postipojan matkaan.
Paketti oli onneksi ollut mieleinen, terkut sinne!



Saamme kunnian olla todistamassa ja toimittamassa kummien virkaa
kun ensi kuussa tämä pieni herra saa kasteessa nimen.
En millään malttaisi odottaa, että kohtaan tämän vastasyntyneen
sekä tietenkin ylpeät vanhemmat! 

Harmi kun asutte niin kaukana mutta onneksi näämme pian!
 Onnea vielä tätäkin kautta, ystäväiseni.

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Voihan tauti

No johan se taudin pukkas. Poika tuli yhtäkkiä eilettäin mahatautiin
ja tavaraa tulee nyt kummastakin päästä. Muuten tosin on reipas oma itsensä
mutta onhan se tympiä tauti. Mikä lie virus jyllää.
Olihan tämä toisaalta arvattavissa kun hoidossa
oli ollut tätä samaa??!?! Ja tottakaihan se tarttuu.
Ei tässä muuta mutta maanantaina oli kauan odotettu
meno pojalla ja nyt aika siirtyy taas varmaan puolen vuoden päähän.
Lisäksi olisin halunnut nähdä ystävää joka on täällä käymässä etelästä
mutta en uskalla lähteä kyläilemään jos tauti kytee minullakin.
Mutta sellaista se on, tämä elämä.
Tauteja tulee ja menee, nyt vaan peukut pystyyn
että tämä menee yhtä nopeaa ohi kuin tulikin eikä tartu meihin muihin.
Onhan tässä kotoilussakin oma tunnelmansa.
Kynttilöiden palaessa käpertyä lukemaan muumikirjaa pikkupotilaalle,
nauttia vaan tässä hetkessä olemisesta
 (sekä pestä lukuisia vaipallisia sitä itseään ja 
jäädä odottamaan taas seuraavaa töräystä :D). 
Turhaapas tuota huomista suunnitella!

perjantai 24. lokakuuta 2014

DIY pilvikoriste

Eilen illalla muiden jo mentyä nukkumaan inspiraatio oli päällänsä
ja mietin että mitähän sitä ompelisi.
Kaivelin kangasvarastoja ja käteeni osui mustavalkoinen
pallokangas, josta olen aikoinaan ommellut meidän huoneeseen viirin.
Kävellessäni pojan huoneen ohi, silmiini osui valkoinen pilvimobile/koriste
jonka värkkäilin odottaessani poikaa pari vuotta sitten.
Valkoisesta pilvikoristeesta synntyi silloin jäätävä haloo kommenttiboksiin,
 toivottavasti tämä ei aiheuta samaa reaktiota kuin silloin. :D
Tämä pallokuosinen tulee myös ihan vain koristeeksi makuuhuoneemme 
seinälle pojan sängyn läheisyyteen.
 Vähän on kulmikas pilveksi, mutta menettelee.
Tällainen olisi oiva vauvatuliainen, viedä vastasyntyneen perheeseen.
Sitä en kuitenkaan uskalla tehdä, kun tällaiset on niin hankalia
jos joku ei pidäkkään tai väri ei miellytä...

Mukavaa lauantaipäivän jatkoa!

torstai 23. lokakuuta 2014

Vieläkin väritöntä

Eilinen ilta meni sitten siivotessa. 
Mies ja poika lähtivät ulos pelaamaan "jalitsua", 
(on muuten pojan lempipuuhaa, itkun kanssa sisälle)
joten sain siivota ihan rauhassa. Luksusta.
Nappasin siivousurakan päätteeksi muutaman kuvan,
jossa näkyy tupakeittiötä vähän laajemmin.
Siivoustohinoissa käänsin ruokapöydänkin eripäin vaihtelun vuoksi. 


 Ulkona oli niin synkän näköistä ja kylmää että kaivelin yläkaapeja
ja nostin esille tuon höyhenkranssin. Sehän ei niin jouluinen ole ja
valaisee mukavasti tunnelmaa syksyyn.

Kuvia ottaessa muistin Jasmiinalta saamani värihaasteen, 
jossa kuvataan viittä eri väriä kotoa, mutta nyt kyllä häätyy jättää haaste väliin.
Näkeehän sen ylläolevia kuvia katsoessakin että täältä ei paljoa muuta väriä löydy
kuin mustaa, valkoista ja harmaata. Pojan leikkihuone on asia erikseen,
mutta ketäs kiinnostaa kuvat viidestä värikkäästä lelusta. Niimpä. 

Ulkona oli satanut yön aikana hötylunta ja aiomme lähteä kohta pojan kanssa
ulos käppäilemään. Tulisi nyt lunta kunnolla, eikä tuollalailla tihkuttamalla
että vähän kannon päällä on lumihilettä!

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Tapettia kehyksiin

Ai että, taas on torstai!

Ihanaa kun huomenna saa jäädä nukkumaan pikku-ukkelin viereen
eikä tarvitse herätä herätyskellon pirinään. Tänään ajattelin tehdä viikkosiivouksen,
heittää kohta matot ulos pakkassäähän ja järkkäillä paikat
ettei huominen päivä mene siivotessa.
Löysin joku aika sitten vanhempieni varaston kätköstä tuota metsäaiheista tapettia
joka päätyi kehyksiin. Viimeviikonloppuisella Haaparannan reissulla
eksyimme Rustan tapettiosastolle ja siellä oli niin kivoja kuoseja
että saimme leikata mieleisistä tapeteista palaset.
Metsäaiheinen tapetti väistyi tuon harmaavalkoisen printin myötä
ja lipaston päällinen sai taas vähän uutta ilmettä.

Instagramista unelmiajaelamaa
 voi tsekkailla mitä muita kuoseja tarttui mukaan!
Leppoisaa loppuviikkoa.

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Arjen keskellä

Kävimme viimeviikonloppuna naikkosten kanssa
Haaparannan puolella Ikeassa. Tarkoituksena oli ostaa
pojan kierrätyskeskuksesta löytämääni sänkyyn uusi patja ja se löytyikin. 
Ikeahan on tunnetusti sellainen kauppa, josta lähtee mukaan yleensä muutakin
kuin se mitä sinne on menossa ostamaan joten patjan lisäksi mukaan tarttui 
mm kangasta, pari tyynyä, kehyksiä ja kynttilöitä.

Alla olevat kuvat on pitkin viikkoja napsittuja
 ei siis liity ikeaostoksiin, paitsi yhden mustavalkoisen tyynyn verran.


Viimeaikoina olen hääräillyt kotona yhtä sun toista,
tai yrittänyt ainakin hyödyntää kaiken sen ajan mitä kotona kerkeän olemaan.
Niin ne päivät vaan pimenee ja talvi tekee tuloaan. 
Bloginkin puolelle olisi paljon asiaa mutta tällähetkellä
tuntuu että kaikki energia menee kodin ja arjen pyörittämiseen.
Olisi niin mukava kirjoitella tänne reaaliaikaisia juttuja
eikä viikon- kuukauden takaisia, mutta ehkä sitten eläkkeellä.
Koitan palailla loppuviikosta asiaan, 
mukavaa viikonjatkoa!  

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Leipuri hiiiiva

Poika on nykyään aina innokkaana kiipeämässä
tuolille ja tulossa auttamaan kun olen jotakin keittiössä hääräämässä.
Eräänä päivänä leivoimme suklaapiirakkaa ja päätin jättää
siitä kanamunan pois. Poika sai olla apuna kaatamassa aineksia kuppiin
ja lopuksi koemaistoi taikinan ;) Piirakasta tuli ohut, mutta ihan syötävä.
 Viimeviikolla leivoimme piiitkästä aikaa korvapuusteja pakkaseen.
Taas innokas apulainen oli hämmentämässä aineksia sekaisin
ja ripottelemassa sokeria pullien päälle.
Pullataikinaankaan en lisännyt kanamunaa muutakuin voiteluvaiheessa.
Mielestäni pullataikina itsessään ei tarvitse edes sitä kanamunaa,
vai mitä mieltä te olette? Ihan samalta ne maistui ilman sitäkin.
Loput kantanökköset paiston muffinivuoissa ettei taikinaa mennyt hukkaan.
 Nyt saa riittää leipomiset vähäksi aikaa.
Parin viikon päästä sitten seuraavan kerran, pojan synttäreitä varten.